takeshis

KIRJOITETTU: 03.06.2016 → SANOJA: 93 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: HUONO

Tämä taiteellinen sekoitus unelmointia ja epälineaarista kuljetusta toimii paikoitellen, mutta ei koskaan kykene saamaan katsojaa kiinnostumaan asiasta suuremmin.

Seuraamme kahta Takeshia, joista toinen on menestynyt näyttelijä ja toinen on epäonnistunut haaveilija. Aluksi seuraamme menestyneempää tapausta ja siitä päädytään sekoittamaan todellisuuden tasoja epäonnistuneemman Takeshin kanssa. Elokuva parodioi jonkin verran Beat Takeshin aikaisempia teoksia ja vaikuttaa julkiselta itsetutkistelulta.

Olisin toivonut parempaa jälkeä, mutta sitä ei nyt ollut tarjolla. Koska kyseessä on trilogia, niin katson kaksi seuraavakin teosta jossain sopivassa välissä.

transcendence

KIRJOITETTU: 01.06.2016 → SANOJA: 102 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: HUONO

Transcendence on mitään sanomaton tieteisromanttinen draama. Elokuvan alussa mumiseva Will Caster jaksaa vielä hetken kiinnostaa, mutta pian kaikki muuttuvat kovin normaaliin kaavaan: Tietokoneet ja tekninen kehitys on pahasta, ihmiset eivät kommunikoi ja naisista ei ota selvää mikään.

Elokuva on täynnä jokseenkin irrallisia päätelmiä ja koko käsikirjoitus on kursittu kasaan varsin kevyesti. Ainoaksi iloksi jää muutama kiva visuaalinen kikkailu ja mukavat taustalla soivat musiikit.

Lopullinen sanoma elokuvassa lienee, että rakkaus on mahtavin ja luonto on paras. Ei huono sanoma ollenkaan, mutta siihen päätyminen tällä tavalla oli vain aika laiskaa.

predestination

KIRJOITETTU: 29.05.2016 → SANOJA: 151 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: OK

Jatkan aikamatkustamisen sumeilla rajoilla ja tällä kertaa oli vuorossa Predestination.

On mukavaa, että välillä tulee elokuvia, jotka lyövät pöydälle uudenlaisia ideoita. Toisinaan ideat eivät toimi, mutta tällä kertaa ne toimivat. Mielestäni elokuvan toteutustapa on kuitenkin liian helppo katsojalle, joka kykenee suurimman osan ns. yllätyksistä päättelemään jo etukäteen. Ohjaaja kuitenkin luottaa siihen, että yllättävät tilanteet saisivat katsojan tajunnan räjähtämään, mutta näin ei käy. Kun yllätyksiä on monia, niin ennalta arvattavuus vähenee ja myös tässä tapauksessa sieltä pari sellaista pystyy hiipimään seinän takaa. Nämä eivät silti auta, kun paketti on liian selkeä.

Predestination on kuitenkin mielenkiintoinen ja suosittelenkin katsomaan kyseisen teoksen. Tylsistyneet ja kankeat näyttelijät eivät kauheasti auta tilannetta, mutta kannattaa kurkata läpi.

coherence

KIRJOITETTU: 21.05.2016 → SANOJA: 148 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: HUONO

Varsin tylsän pöytäkeskustelun aikana alkaa tapahtumaan todellisuuden hajoamista. Seurauksena on muutamia mielenkiintoisia tapahtumia, mutta kokonaisuuden kannalta Coherence ei kykene ylläpitämään itseään kasassa.

Alussa kaveriporukka kerääntyy viettämään illallista. Samalla kun henkilörooleja esitellään yleisölle, niin käy ilmi että elokuva on dialogin kannalta pitkälti improvisoitu. Ohjaaja onkin antanut näyttelijöille varsin vapaat kädet toimia ja uskoisin, että hän on tehnyt tämän lisäämään autenttisuutta.

Elokuva on erittäin pienen budjetin väsäys ja siihen nähtynä on saatu aikaan ihan hyvää jälkeä, joskin se ei saisi olla mikään syy pitää elokuvasta. Varsinkaan kun siinä ei ole juuri mitään mistä pitää. Luulisin, että Lars von Trierin elokuvista tykkäävät henkilöt saattaisivat saada tästä enemmän irti kuin minä.

los cronocrímenes

KIRJOITETTU: 19.05.2016 → SANOJA: 120 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: OK

Joskus sitä kaipaa aikamatkustamiseen liittyviä elokuvia, kirjoja tai ihan mitä vain. Paradoksit ja niiden pohtiminen on ajoittain ihan mukava harrastus.

Aikamatkustaminen on kuitenkin aina haasteellinen aihe ja Timecrimes pärjää suhteellisen hyvin omassa piirissään. Héctor ajautuu aikaluuppiin, josta hän yrittää päästä irti. Elokuva ei vastaa kaikkiin kysymyksiin, mutta jättää joitakin lankoja mihin tarttua. En usko, että käsikirjoittaja itse on jaksanut miettiä ihan kokonaan asiaansa ja on vain tehnyt elokuvan, joka tarjoaa tilannehuumoria ja ajanvietettä katsojille.

Kannattaako tähän käyttää silti aikaansa on eri asia. Mielestäni jos aikamatkustaminen ja vähemmän hiottu elokuva kiinnostaa, niin tämä on ihan hyvä tapa viettää hetki paneelin edessä.

baby steps 1 – 2

KIRJOITETTU: 01.05.2016 → SANOJA: 160 → TYYPPI: TV-SARJA → ARVOSANA: OK

Halusin katsoa jotain iloista ja rentoa. Päädyin animeen nimeltä Baby Steps, joka keskittyy vähemmän yllättäen yläasteikäisiin teinareihin. En ole oikeastaan koskaan katsellut urheiluun liittyvää animea, joten se vaikutti myös valintaan. Sarja on aika naiivi, mutta iloinen ja mukavan hyväntuulinen. Ikäryhmä on varsin geneerisesti valittu, mutta sarja keskittyykin enemmän tenniksen pariin, kuin yleisiin teiniongelmiin.

Tenniskenttä on paikka, jossa erimielisyydet selvitetään ja vastapelaajan kunnioitus ansaitaan. Sarjan päähahmo Maruo on toiston ja analyysin mestari, niiden avulla hän etenee vauhdikkaasti kohti tavoitettaan.

Sarjan positiivinen ote, kiihkeät erät ja taustalla häärivä draama onnistuu luomaan hyvän kokonaisuuden. Visuaalinen puoli on sen sijaan vähän kömpelö, mutta ihan riittävän hyvä ja paranee toisella kaudella.

Suosittelen varsinkin kokoperheen kanssa katsottavaksi animeksi. Ikävä kyllä kaksi kautta eivät ole riittävästi ja toivonkin, että kausia tulisi lisää.

ex machina

KIRJOITETTU: 13.04.2016 → SANOJA: 122 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: OK

Tekoäly on kortilla tällä hetkellä, eikä se ole mikään ihme. Tekoäly kykenee luomaan psykoottista taidetta ja voittamaan ihmisen varsin vaativissa peleissä.

Ex Machina on tutkielma tekoälystä ja haluaa esittää katsojalleen filosofista pohdittavaa. Klaustrofobisessa ympäristössä, kauniissa väreissä ja jatkuvassa epävarmuudessa siitä, että kuka on mitäkin häiritsevät mieltä. Ikävä kyllä, koko korttitalo sortuu viimeisillä minuuteilla ja elokuvasta jää lähinnä huono lopputulos mieleen. Se harmittaa, koska hyvin rakennettu konstruktio olisi antanut varaa paljon parempaankin.

terminator genisys

KIRJOITETTU: 04.04.2016 → SANOJA: 211 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: OK

Katselin tämän elokuvan alun perin lentokoneessa, kun palasin Bangkokista. Lentokoneessa oli aika mölyisää ja elokuvasta ei kuullut oikeastaan mitään. En myöskään viitsinyt huudattaa täysillä lentokonenappeja korvissani, joten elokuvan auraalinen puoli jäi varsin vajaaksi. Eikä siinä tekstitystäkään näyttänyt olevan. Jäi lievästi sellainen tunne, että saatoin menettää jotain.

En menettänyt.

Terminator Genisys ihan oikeasti yrittää vain liikaa. Perustuntuma Terminator elokuvalle on olemassa ja tekninen toteutus on oikeasti todella hyvä. Vaikka ruudulle voidaan lykäistä lähes photorealistinen ihmistä jäljittelevä mallinnus, niin se nykyään ei riitä. Näyttelijöistä puheenollen Genisyksen roolitus on mennyt pahasti pieleen. Kaksi varsin oleellista hahmoa on vielä täysin harjoittelijan oloisia ja repliikit tuntuvat tulevan enemmän paperilta kuin luontevasti. Tämä lieneekin elokuvan isoin ongelma lopulta. Eikä yhtään helpota, että Genisykseen on tungettu liikaa kaikkea – unohtaen toki hyvä käsikirjoitus siinä samalla. Siltikin ei tätä turhan vakavasti kannata ottaa ja Kiinassa elokuva olikin ilmeisen suosittu, joten jatkoakin on luvassa.

Luonnollisesti on hankala tehdä elokuva, kun yrittää miellyttää kaikkia vanhoja faneja ja yrittää saada samalla uusia. Sen sijaan kannattaisi vain tehdä elokuva ilman mitään paineita edellisistä ja unohtaa yleisön profiloinnit.

orphan black – kausi 2

KIRJOITETTU: 03.04.2016 → SANOJA: 92 → TYYPPI: TV-SARJA → ARVOSANA: OK

Toinen kausi ei ole oikeastaan ensimmäistä kautta parempi, eikä huonompi. Sarjan miesviha näyttäisi olevan entistä vahvemmin esillä, mutta eipä tuota haittaa menoa.

Ensimmäisellä kaudella tapahtunutta poukkoilua ohjauksessa on vähenetty ja leikkaukset menevät astetta sulavammin toistensä välillä. Samoin yleisilme on parempi, kuin edellisellä kaudella. Mitkään mysteerit eivät oikeastaan aukea ja toisaalta, ei siinä taida mitään suurempaa mysteeriä edes olla. Mielestäni sarja on edelleen ihan katsottavalla tasolla, mutta ei tämä kyllä tajuntaa räjäytä. Eikä edes tarvitse.

birdman or (the unexpected virtue of ignorance)

KIRJOITETTU: 08.03.2016 → SANOJA: 199 → TYYPPI: ELOKUVA → ARVOSANA: OK

Alejandro González Iñárritu kuuluu niihin ohjaajiin, joka on tehnyt mielestäni kaksi erittäin hyvää elokuvaa (Amores Perros & Biutiful). Olin ennakkoon lukenut sen verran Birdmanistä, että huomasin elokuvan saaneen varsin ristiriitaisen vastaanoton.

Lintumies on ollut haastava tehdä teknisien valintojen takia. Innaritun tarve on ollut saada lopullinen teos näyttämään siltä, että se on kuvattu yhdellä otolta. Jossain vaiheessa kun siihen valintaan havahtuu, niin se alkaa hämäämään. Hieno saavutus, onneksi olkoon. Se vei myös huomiota itse elokuvalta, joka oli aika tylsä. Varsin hyvä idea siis.

Elokuvan päähahmo Riggan kärsii elämässään kaikenlaisista paineista ja haluaa edes kerran olla vakavasti otettava näyttelijä. Rigganin paineet ovat aiheuttaneet hänelle jonkin verran henkisiä ongelmia, jotka antavat tarinaan pohjaa. Siinä ohessa Innaratu tuntuu haluavan kritisoida jotain teoksessaan, mutta mielestäni epäonnistuu siinä. Birdman omaa itse varsin paljon niitä elementtejä joita suorasukaisesti kritisoi.

Michael Keaton mielestäni tekee myös muiden näyttelijöiden ohella varsin hyvän suorituksen, mutta käsikirjoitus mielestäni on vain lattea ja tylsä. Suosittelen lähinnä katsomaan, jos jostakin syystä haluaa nähdä teknisesti mielenkiintoisen kuvaelman.