soma

PÄIVÄYS: 18.09.2016 SANOJA: 359 TYYPPI: PELI

Peli jossa ei ole aseita, eikä jättikokoista nuolta osoittamassa mihin pitää mennä – vaikuttaa lupaavalta. Siihen päälle on luvassa vielä synkeä tieteisfiktiolla höystetty tarina.

Soma panostaa vahvasti tarinan kerrontaan ja haluaa pelaajan kokea haasteellisia filosofisia kysymyksiä. Ikävä kyllä tekijät olettavat jonkin verran liikaa miten ihmiset reagoivat, ja tämä luo muutamia epäloogisia jatkuvuuksia – ei niinkään tarinan kannalta, kuin pelaajan omien näkemysten kannalta. Teknisesti olisi kuitenkin ollut mahdollista tehdä pelaajasta psykologista profilointia. Pelissä on siellä täällä terminaaleja, joita olisi voinut hyödyntää tähän. Pelaajat jotka eivät olisi niitä täytelleet olisivat luonnollisesti saaneet normaalin tarinan. Näin ei kuitenkaan ole ja parit terminaalit sisältävät enemmän tai vähemmän pelkkään itseanalyysiin perustuvia kyselyitä.

Peli vaatii jonkin verran miettimistä ja harhailua. Jälkimmäistä on varsin vähän, vaikka peli ei kuljeta pelaajaa omatoimisesti suoraan kohteeseen. Mielestäni tämä on hyvä osoitus siitä, että muodissa oleva pelaajaan ohjaaminen nuolilla on laiskaa pelisuunnittelua ja vähentää pelistä saatavaa onnistumisen tunnetta. Turhautumista Soma tarjoilee joistakin vihollisista, jotka eivät oikein suostu liikkumaan pois omalta asemaltaan, mutta näistäkin selvitään ja tarina etenee.

Soma on visuaalisesti teknosynkeän ja biogeneettisen mössön seosta, välillä toki myös ollaan vetisissä maisemissa. Mielestäni visuaalinen puoli tarjoaakin tarinan kerrontaan hienon maisemoinnin ja graafinen ulkoasu jääkin mieleen positiivisesti.

Musiikki jää aika epämääräiseksi ja en enää edes ole varma oliko pelissä juuri mitään musiikkia. Ympäristön äänet sen sijaan ovat onnistuneet varsin hyvin ja luovat sen tunnelman jota tarvitaan kokemuksen lisäämiseksi. Ehkä se musiikkikin oli hautautunut sinne äänimaailman sekaan.

Soman kauhuelementit koostuvat jonkin verran jump-scare tyyppisistä äkillisistä tapahtumista ja osa taas koostuu lähinnä painostavasta ympäristöstä.

Vaikka Soma onkin varsin onnistunut teos, niin pelin jälkeen jää tunne, että jotain jäi puuttumaan. Uskoisin omalta kohdalta syyksi sen, että en itse kyennyt vaikuttamaan kovinkaan paljon kokonaisuuteen.

Mielestäni tämä on suosittelemisen arvoinen peli ja aikaa läpipeluuseen kulunee kymmenisen tuntia.

ARVOSANA: HYVÄ

amnesia – the dark descent

PÄIVÄYS: 01.01.2013 SANOJA: 691 TYYPPI: PELI

Tästä pelistä olinkin jo ehtinyt kuulla, että onpas pelottava ja hui hui. Epäilin kovasti, että tämä saattaisi olla vain jonkinlainen urbaani legenda tai vitsi. Ei, se ei ollut vitsi eikä legenda. Tämä peli iskee psyykkeeseen kovaa.

Toki asetelman pitää olla mahdollisimman hyvä, eli: himmeä taustavalaistus, kuulokkeet, rauhallinen hetki ilman sivullisia ja keskittyminen peliin. Näillä eväillä, jos tämä peli ei missään välissä aiheuta tahdosta riippumatonta jännitystä tai pelkoa, niin voit onnitella itseäsi: sinulta puuttuu itsesuojeluvaisto kokonaan.

Pelissä pelataan hahmolla, joka kärsii pienehköstä muistihäiriöstä, mutta muistaa tarpeeksi, jotta tarina alkaa rullaamaan. Ensimmäiset viisi minuuttia riittävät tiedottamaan pelaajalle mistä on kysymys.

Grafiikka, tunnelma ja äänet

Grafiikka on karua ja kaiken lisäksi jouduin tehottoman koneen takia pelaamaan vajailla asetuksilla. Mietin, että vaikka grafiikka onkin vähän kökköä ja yksioikoista, niin se saattaa omalla tavalla auttaa pelin kokonaisvaikutelmassa.

Pelaajan hahmo reagoi tapahtumiin visuaalisilla kikoilla ja auraalisilla efekteillä, jotka luovat itse pelaajalle painostavamman tunnelman. Tämä on hyvä systeemi ja toi mieleen Pelilaatikon Eternal Darkness-pelin insanity efektit, joskin eri tavalla toteutettuna.

Tunnelma on lähes jatkuvasti painostava ja välillä tuntuu, että eihän tätä edes halua pelata, koska ahdistaa liikaa. Jokin hämmentävä elementti silti pakottaa pelaamaan tämän läpi. Tarina omalla osaltaan auttaa asiaa, vaikka ei mikään turhan syvällinen olekaan. Tarina aukeaa hiljakseen ratkaisemalla eteen tulevia helpohkoja pulmia.

Pitää myös huomata, että pelissä oikeastaan ainut tapa suojautua on juosta karkuun, mikäli tilanne käy päälle.

Bugit

Bugeja oli vähän, joista yksi kriittinen ja toinen vähän ikävempi. Kriittinen bugi esti käytännössä pelin edistymisen kokonaan. Virheilmoituksena oli ”error cannot load world file”. Ongelman sai ratkaistua lataamalla aikaisempi tallennus, mutta googlailun pohjalta tilanne voi olla paljon ongelmallisempikin ratkaista. Toinen vähemmän vakava bugi oli, että pelissä oleva vihu oli jäänyt staasiin, elikkä ei liikkunut eikä reagoinut mihinkään – mitä lie oli säikähtänyt.

Yhteenveto

Kokonaisuudessaan pelin tunnelma on hyytävä ja paikottelen muistutti muista hyvistä kauhupeleistä, kuten jo ikiaikaisesta Alone in the Darkista (1992), joka taitaa olla ensimmäinen kauhupeli jota olen ikinä pelannut – ellei Space Panic (1982) ColecoVisionilla lasketa mukaan kauhugenreen. Ei sovi unohtaa myöskään: Resident Evil 1 (2002 GC), Condemned: Criminal Origins (2005) ja The Suffering (2004). Mielestäni nämä pelit ovat tunnelmaltaan varsin onnistuneita piinaajia. Eli mikäli pidät psykologisesta kauhusta, niin Amnesia the Dark Descent on peli, jota ei kannata jättää väliin. Odotankin jo innolla inholla pian julkaistavaa epäsuoraa jatko-osaa.

★★★
Lisätietoa
Pelasin: Windows 7, (E2100, NV 9400GT, 2Gb)
Alustat: Windows, Linux, Mac
Pelimoodi: Yksinpeli
Vaikeustasot: Normaali (ei säädettävissä)
Genre: Selviytymiskauhu
Tekijä: Frictional Games
Linkkejä mainittuihin peleihin
Eternal Darkness
Alone in the Dark
Space Panic
RE1 Remake
Condemned: Criminal Origins
The Suffering
Amnesia: The Dark Descent
Amnesia: A Machine for Pigs
Osta
http://www.amnesiagame.com
ARVOSANA: HYVÄ

metro 2033

PÄIVÄYS: 12.11.2012 SANOJA: 538 TYYPPI: PELI

Metro 2033 peli perustuu samannimiseen kirjaan, jossa kahlataan pitkin Moskovan metrolinjoja ydintuhon jäljiltä. Koska luin kirjan ensin, niin vertailen peliä myös kirjan asettamiin mielikuviin.

Tarina

Kirja keskittyi Artjom nimiseen miehenalkuun, kuten myös tekee peli. Kirjasta poiketaan välillä aika reilusti ja suositaan toimintaa kaiken muun kustannuksella. Kirjassa olikin muutamia turhia kappaleita, jotka onkin sopivasti poistettu pelistä. Kirjan ja pelin tarinoissa on kuitenkin aika isoja eroja, jotka hämmentävät – varsinkin lopussa.

Grafiikka

Peli näyttää hyvältä. Metro on rähjäinen ja ahdistava. Maisemat eivät täysin vastaa mielikuvia, joita tuli kirjaa luettaessa. Erityisesti viholliset ovat paljon geneerisimpiä kuin kirjan kuvaus olisi antanut olettaa.

Musiikki

Musiikista ei jäänyt mieleen oikein mitään, joissakin paikoissa soi muutama vanha levy. Kai siellä jotain pientä musiikin tapaista oli ja joskus soi ambienttia.

Yleistä

Peliä ohjattiin normaalilla tavalla WASD-näppäimistä ja napeista siinä lähistöllä. Hiirellä ohjattiin aseen piippua. Pelasin siis Windows-version.

Bugeja löytyi jonkin verran, joista yksi vaikutti ohjaamiseenkin. Pelin tekoäly on sen verran surkea, että sitäkin voisi pitää bugina.

Haastavuus

Päätin pelin alussa, että pelaankin tämän vaikeimmalla asetuksella ja se olikin aika vaikea – vaikka tekoäly olikin surkea. Ammuksia piti käyttää säästellen ja välillä miettiä tarkemmin miten edetä. Ei silti mitenkään mahdoton meininki ja saattoi lisätä intensiivisyyttä mukavasti.

Loppukommentit

Ihan pelattava tapaus, mutta kirja on toki parempi kokemus.

★★

Lisätietoa

Alustat: Windows ja xbox360
Genret: Science fiction, Survival horror, FPS
Pelimuoto: Yksinpeli
Vaikeusasteet: Easy, Normal ja Hardcore
Tekijä: 4A Games

Osta

ARVOSANA: OK

final fantasy xiii

PÄIVÄYS: 22.10.2012 SANOJA: 746 TYYPPI: PELI

Ah oh aah oh uh uhm hmh ooh, ah ah ah. Pelihän on selvästi Final Fantasy 13, ainakin ääninäyttelijöiden ja dialogin puolelta. Square Enixin tunnettu pitkän ajan projekti, joka alkoi 8-bittisellä ihmekoneella, on päätynyt numeroon 13.

Edellinen Final Fantasy, jonka pelasin, taisi olla FF3 DS:lle. Siellä oltiin vielä ihan fantasiamaailmassa ilman suurempia science fiction maisemia, toisin kuin nyt.

FF13 alkaa sekavasti ja tuntuu, että pitäisi olla pelattuna jotain aikaisempia osia, mutta hiljakseen sekavat termit ja maailman kokoonpano alkavat aukeamaan. Ensimmäiset tunnit menevät tutorialien parissa ja yksinkertaisten taisteluiden, jotka eivät vaadi muuta kuin parin napin painelua. Ikävä kyllä vihut ja taistelut pysyvät loppuun asti varsin yksinkertaisina. Ainoastaan pari isompaa taistelua vaati pientä miettimistä.

Välianimaatiot ovat näyttäviä visuaalisesti, joskin usein vauhdikasta sohlausta ja aika tylsiä. Maisemat eivät itse pelissä ole kovinkaan näyttäviä. Käytännössä kapeahkoja käytäviä ja hyvin tummia alueita, eikä oikein mitään valoefektejäkään. Pidemmälle kun pääsee, niin tulee sentään yksi isompikin alue tutkittavaksi, mutta siinä sitten juostaan laidasta laitaan edestakaisin grindaten kuin viimeistä päivää.

Kamera on jatkuvasti huonossa kulmassa ja se alkaa tympimään nopeasti. Kamera kulman pitäisi olla laajempi ja korkeammalla, jossa se turhan harvoin käy. Lähikuvan ansiosta nukkejen myynti lienee helpompaa.

Musiikki oli varsin mitäänsanomatonta. Alkuintrossa lienee paras kappale.

Ääninäyttely on karmaiseva kokemus. Blu-ray kiekolle kyllä olisi mahtunut alkuperäiset japanilaiset äänet vaihtoehdoksi. Tuskin ne olisivat olleet huonommat kuin nämä. Voihkimis- ja ähkimisääniä on aivan järjetön määrä välianimaatioissa. Dialogi on surkeaa ja kornia, mikä ei yhtään helpota huonohkoa ääninäyttelyä. Onneksi sekaan mahtuu pari laadukkaampaakin ääntä.

Yhteenveto

Final Fantasy 13 sopinee ainoastaan todelliselle fanille, joka ei pienistä onnettomuuksista loukkaannu. Kyllähän peli näyttää ihan kivalta ja tarjoaa sopivan aivottoman taistelumoodin mitäänsanomattomien hahmojen kera. Pelin tarinan logiikka on suorastaan hämmentävän outo, jossa ei taida kukaan olla ihan varma missä mennään, käsikirjoittajista puhumattakkaan.

★★

Lisätietoa

Pelattu: PS3
Alustat: Playstation 3 & Xbox 360
Moninpeli: Ei ole.
Genre: jrpg
Tekijä: Square Enix

Muita mielipiteitä
http://www.destructoid.com/review-final-fantasy-xiii-167136.phtml
http://www.game-over.com/reviews/ps3/Final_Fantasy_XIII.html
Osta

ARVOSANA: HUONO

heavy rain (move edition)

PÄIVÄYS: 04.09.2012 SANOJA: 805 TYYPPI: PELI

Heavy Rain esiteltiin aikoinaan vuonna 2006 ja sen jälkeen sitä saikin odotella nelisen vuotta. Itse pidin Quantic Dreamin edellisestä pelistä sen verran, että odotukset olivat aika korkealla. Enkä pettynyt.

Heavy Rain on interaktiivinen rikosdraama. Käytännössä se tarkoittaa, että hahmoilla on valmiina erilaisia ajatuksia ja vaihtoehtoja, joista pelaaja valitsee sopivimman. Tarinan vauhdikkaimmissa osuuksissa pitää suorittaa erilaisia liikkeitä ohjaimella. Pelaajan valinnat ja teot vaikuttavat suoraan siihen miten peli ja tarina muokkautuu.

Tarina

Pelissä pelataan muutamalla eri hahmolla, joiden avulla tarina hiljakseen aukeaa. Peli ja tarina alkaa todella hitaasti. Kunhan prologi on päästy läpi, niin tarinakin alkaa siitä sitten muodostumaan syvällisemmäksi. Tarinan osalta prologi on tärkeä olla olemassa ja se toimii hyvin myös opastuksena pelin ohjaukseen.

Tarina muokkautuu pitkälle pelaajan omien valintojen kautta, mutta mielestäni ei tarpeeksi, jotta peliä jaksaisi pelata toiseen otteeseen. Toisaalta jos löytyy joku muu, joka haluaa pelata, niin siinä sivussa on ihan mukava seurata miten tarina muotoutuu. Joskin ei sitäkään kovin monesti jaksa katsella.

Ohjaus

Peli suunniteltiin alun perin Playstationin vakio-ohjaimelle, mutta move-ohjaimen julkistamisen jälkeen pelin tekijät julkaisivat uuden version, joka on suunniteltu pelattavaksi move-ohjaimella. Jos omistaa alkuperäisen kopion, niin siihen voi ladata päivityksen, joka lisää tuen.

Mielestäni Heavy Rain oli kuin tehty move-ohjausta varten, vaikka ei ollutkaan. Ohjaus toimiikin kohtalaisesti, mitä nyt pientä viivettä ja välillä selkeästi oikein tehty liike jää peliltä huomaamatta. Sen lisäksi eräät liikeyhdistelmät ovat jokseenkin pimeitä. Kiitos Sonylle jälleen kerran huonosta näppäin asettelusta ohjaimessa, vaikka olikin mahdollisuus tehdä paremmin. Toki pelin tekijät olisivat voineet silti olla käyttämättä optiota tehdä järjettömiä yhdistelmiä. Poikkeuksellisesti voisin melkein suositella, että pelin vaikeusasteeksi valittaisiin helppo, jotta pahemmilta onnettomuuksilta vältytään. Toki pelin pystyy pelaamaan suhteellisen ongelmitta myös vaikeimmalla asetuksella, mutta se vaatinee erilaista asennetta.

Grafiikka

Hyvä grafiikka, vaan ongelmana on lievä muovisuus, joka pistää jatkuvasti silmiin hahmoissa. Maisemat ovat hyvin tehtyjä ja nättejä, joskin vähän synkeitä – sopii silti pelin luonteeseen. Tämä kaunis ulkoasu tulee ruudunpäivityksen hinnalla. Maailma nykii armotta joissakin kohtauksissa ja se on varsin rasittavaa ja ruman näköistä. Voi olla, että move-ohjaus ottaa oman osansa laskutehoista ja ongelma on pienempi vakio-ohjaimella. Onneksi nykimisongelma oli silti varsin marginaalinen.

Musiikki ja äänet

Olin testannut aikoinaan demoa ja siinä sai valita aika laajasti eri kieliä ääninäyttelijöille. Odotinkin innolla, että voin pistää ranskan puheisiin – koska tämähän on ranskalainen peli ja suomenkieliset tekstitykset. Yllätys oli, että tässä versiossa, jota myytiin Suomessa, olikin vain englanti, venäjä ja joku muu kieli tarjolla puheisiin. Valitsin sitten englanninkielisen puheen ja suomenkielisen tekstityksen. Kumma ettei blu-ray levylle nyt mahtunut paria ekstra kieltä, jotka silti mahtuivat ladattavaan demoon. Vaan eipä tuokaan mitään, peli on ilmeisesti suunniteltu pelattavaksi englanniksi ja näyttihän tuo toimivan.

Äänimaailma efektien osalta on hyvä. Musiikki sen sijaan on varsin mitäänsanomatonta.

Bugit

Kriittisiä bugeja ei tullut vastaan. Erään kuolleen hahmon silmät aukesivat kummasti, kun ne juuri oli avustanut kiinni, se oli varsin hämmentävän näköinen kohtaus. Isoimmat bugit liittyvät move-ohjaukseen.

Yhteenveto

Heavy Rain yhdistää Point&Click-seikkailua interaktiiviseen tarinaan. Tämänlainen pelin ja elokuvan hybridi, jota Quantic Dream yrittää ajaa eteenpäin on mielestäni oikein onnistunut tapa. Tästä on hyvä lähteä tekemään entistä parempaa ja toivottavasti joku muukin innostuu tämän porukan lisäksi tekemään vastaanvanlaisia tuotoksia.

Quantic Dreamin seuraava projekti onkin jo tulossa: Beyond: Two Souls, joka jatkaa samantyylisen pelikokemuksen parissa kuin Heavy Rain, mutta ilmeisesti keskittyy enemmän toimintaan.

★★

Lisätietoa

Alusta: Playstation 3
Genre: Rikosdraama
Vaikeustasot: Easy, Normal & Hard
Kesto: noin 8 tuntia
Moninpeli: Ei ole.
Tekijä: Quantic Dream

Osta

ARVOSANA: OK

assassin's creed 2

PÄIVÄYS: 07.06.2012 SANOJA: 1156 TYYPPI: PELI

Assassin's Creed-pelisarjan alkuperäinen idea oli trilogia, joskin enää en ole varma miten monta osaa tähän on vielä tulossa. Toivon kuitenkin, että tästä ei tule ikuinen lypsylehmä Ubisoftille ja tarina saadaan vietyä loppuun. Tällä hetkellä lista peleistä ja muusta sälästä on kovin kattava ja sitä voi tutkia tarkemmin Wikipedian kätevästä listauksesta.

Tarina

Assassin's Creed 2 – sijoittuu 1500-luvun tuntumaan Italian suunnalla, jossa olet Ezio Auditore, paikallinen soheltaja. Tarinassa seurataan toki suurempaakin kuviota, johon sisältyy koko ihmiskunnan historia ja tulevaisuus. Välillä pompataan nykyajassa, joskin harvemmin. Pelin tekijät ovat aika rohkeasti ja luovasti yhdistelleet erilaisia tapahtumia maailmanhistoriassa ja kehittäneet uskottavan oloisen salaliittoon pohjautuvan maailmannäkemyksen.

Tarina on puhtaasti se syy, miksi ostin sarjan toisen osan. Assassin’s Creed 1, oli ihan pelattava, mutta kärsi kaikenlaisista pienistä ongelmista. Huono ohjattavuus, yksinkertaiset tehtävät ja ankeahko maailma. Tarina antoi toivoa paremmasta ja ensimmäinen osa vaikutti enemmänkin harjoittelulta. Pelasin ensimmäisen windowsilla ja se aiheutti osan ongelmista, koska konsoli käännös ei ollut niin laadukas kuin voisi toivoa. Tämä oli myös pääasiallinen syy pelata seuraava osa konsolilla.

Assassin's Creed 2 lunastaa sen, mitä ensimmäinen osa lupaili. Tarina on todella hyvä ja pelattavuus on kunnossa. Mitä tulee pelin protagonistiin Ezioon, niin onpahan rasittava sälli, joskin loppua kohden vähemmän.

Tarina jää oletettavastikin kesken, mutta henkilökohtaisesti olin tyytyväinen siihen, että tarina aukesi näinkin paljon.

Ongelmat

Assassin’s Creed 1 kärsi liian monista tähystystorneista ja niistä kärsii myös tämä. Ei ole mitään mieltä pistää ihan liian montaa tähystystornia liian lähekkäin ja avata pientä osaa kartasta. Joku saattaa tykätä torniin kiipeilyistä ja kieltämättä osaan joutuu vähän jopa pohtia miten pääsee, mutta geneerisiä tähystystorneja on vain liikaa. Kävin läpi kaikki tähystystornit ja ilo oli valtava, kun näki mitä siitä seurasi.

Aarrearkkuja on aivan kamala määrä. Ei yksinkertaisesti jaksa etsiä jokaista, vaikka on kartta josta niiden sijainnin näkee. Palkintosummat, joita arkuista saa, ovat aivan naurettavia. Ehkä alussa tarvitsee avata muutama, jotta saa vähän hiluja, mutta ei enää sen jälkeen. Ainut tavoite lienee, saada jokin trophy kun kaikki on kerätty, mutta liika on liikaa.

Sivutehtävissä on myös 100 sulan löytäminen ympäri pelimaailmaa, joka on aikasta massiivinen. Löysin näitä sulkia 35 kpl ilman, että etsin niitä erityisesti. Ei tehnyt yhtään mieli lähteä koluamaan jokaista kaupunkia läpi niiden löytämiseen, vaikka hieman kiinnostikin, mitä valtavaa siitä seuraisi kun löytäisi kaikki. Tämän tehtävän olisi pitänyt olla järjellisempi.

Tehtävät, joissa on tavoitteena tappaa kohde ilman että tulee havaituksi, ovat ihan kiva idea. Ongelmana on kuitenkin, että jos pääsen kohteen viereen ja vartijat havaitsevat minut, niin tehtävä epäonnistuu ja pitää aloittaa alusta. Ymmärrän jos vartijat havaitsevat kauempaa ja tekevät hälytyksen, mutta kun on terä jo kohteessa käytännössä kiinni, niin silloin minun mielestä on typerää pistää tehtävä epäonnistuneeksi. Pakoon siinä kuitenkin lähdetään tapon jälkeen.

Visuaalinen ilme

Pelissä on todella hyvännäköinen maailma ja laajat alueet. Ihmisiä hyrrää jokapäiväisissä hommissaan, eli lähinnä on näkyvillä luoden illuusion, että muka tekevätkin jotain. Illuusio silti toimii kätevästi. Kaupunkeja on tarjolla muutama. Jokaisessa kaupungissa on omanlainen ilmeensä, vaikka olemus ei juurikaan muutu kaupungista toiseen.

Aluksi otti hieman aikaa tottua hahmojen designiin. Peli piirtää itseään parissa osassa, joten välillä näkyy kun tekstuuri tarkentuu yhtäkkiä. Ongelmahan on konsolien liian pieni muistin määrä. Tämä ongelma ratkennee seuraavan konsoli-generaation myötä.

Peli ei kykene pyörimään sulavasti kaikissa tilanteissa ja kohdissa. Tässä pelissä sitä ei tapahtunut mitenkään kriittisissä kohdissa, joten ongelma on marginaalinen. Ongelma on silti olemassa ja kun tiedetään koneen kapasiteetti, niin pitäisi pyrkiä sulavaan toteutukseen.

Musiikki

Erittäin kaunista ja maisemiin sopivaa musiikkia. Ei olisi voinut paremmin mennä, paitsi tarjoamalla enemmän biisejä.

Bugit

Mainittavan arvoisia bugeja ei juuri näkynyt. Sen sijaan peli jämähti totaalisesti paikoilleen kaksi kertaa vaatien Playstation 3:sen resetoinnin.

Sivutehtävät

Sivutehtäviä on sopiva määrä ja hyvin suunniteltuja.

Puzzlet

The Truth-osio tarjoaa loogisia ongelmia ratkottavaksi. Ongelmien ratkaisusta saa eräänlaista lisätietoa tarinaan. Osiossa olevat ongelmat ovat helposta todella vaikeaan, niin vaikeaan, että jouduin katsomaan kahteen ongelmaan ratkaisun netistä.

DLC

Saatavilla on myös kaksi ladattavaa lisäosaa, joista irtoaa pari uutta muistoa tutkittavaksi.

Sequence 12: Täysin turha.
Sequence 13: Vähän parempi kuin 12.

En suosittele ostamaan näitä ollenkaan. Nämä olisi voitu lisätä peliin valmiiksi ja silloinkin ne olisivat vain lisänneet sisältöä, jolla ei olisi ollut juurikaan merkitystä.

Yhteenveto

Assassin's Creed 2 on kaiken kaikkiaan miellyttävä kokemus. Ei kauheasti tarvitse korjata tai muuttaa konseptia, kunhan tarina etenee, niin homma pysyy hyvin toiminnassa. Pelasin pelin Playstation 3:lla.

★★

Lisätietoa

Alustat: ps3, windows, xbox360, osx, onlive.
Genre: Seikkailu, Hiiviskely.
Tekijä: Ubisoft Montreal.
Pelimoodi: Yksinpeli.
Wikipedia
Metacritic

Lainaa

helmet

Osta

ARVOSANA: OK

cuboid

PÄIVÄYS: 15.06.2011 SANOJA: 178 TYYPPI: PELI

Cuboid on puzzle peli, jossa pelaaja ohjaa koristeltua laatikkoa valaistuun reikään.

Olen aina pitänyt puzzle peleistä, koska ne tarjoavat yleensä mutkattoman pelikokemuksen ja sopivasti pohdiskeltavaa. Ei tämäkään hassumpi ollut, mutta jäi silti ankeaksi. Muutama haastavampi kenttä oli saatu sekaan, mutta suurin osa oli helppoja ja vaikeimmat näyttivät jäävän lisäostoksen taakse. Jätin ostamatta.

Grafiikka on nättiä, vaikkakin kovin staattista ja joka kentässä samanlaista.

Musiikki on todella hyvää ja luo sopivan rauhallisen tunnelman. Ääniefektit koostuvat lähinnä liikkeistä aiheutuvista toimista.

Vaikka peli onkin ihan asiallinen, niin kehoitan silti jättämään tämän väliin. Parempiakin puzzlereita löytyy.

★★

Lisätietoa

Alusta: Playstation 3 (psn store)
Genre: Puzzle
Tekijä: Creat Studios

ARVOSANA: OK

heavenly sword

PÄIVÄYS: 30.04.2011 SANOJA: 358 TYYPPI: PELI

Heavenly Sword (2007) oli Playstation 3:sen ensimmäisiä pelejä, jolta odotettiin visuaalisesti erittäin paljon. Tämän odotuksen peli täyttääkin ihan kohtalaisesti, mutta muuten tämä on puhdas putkijuoksu hack’n’slash hengessä. Tarinaa on yritetty vääntää siinä onnistumatta, vaikka onhan pelissä silti olevinaan tarina.

Visuaalisesti peli tosiaan näyttää hyvältä. Sen sijaan pelimaailma ei pyöri pehmeästi. Pieni nykiminen silloin tällöin ei ole visuaalisen ulkoasun arvoista. Pelillisesti pitäisi aina keskittyä mahdollisimman sulavaan pyörimiseen.

Ääninäyttelijät ovat hyviä englanniksi, mutta mikäli kaipaa suomenkielistä dialogia, niin ääniasetuksista voi vaihtaa myös suomen. Tekstityksen voi myös valita oman makunsa mukaan monista kielivaihtoehdoista. Mikäli vaihtaa ääninäyttelyn suomeen, niin kadottaa samalla kunnollisen lipsyncin hahmoanimaatioista.

Pelistä puuttui myös kunnollinen ohjeistus nappien opetteluun. Lisäksi erilaisia hyökkäysliikkeitä on aivan turhan paljon. Perusnappien hakkaamisella pärjää ihan hyvin loppuun asti, eikä ole mitään oleellista syytä opetella pitkiä ja turhia comboja. Ehkä joku combofetisti saa tästä jotain kiksejä.

Parasta tässä on, että peli irtoaa nykyään halvalla jostain jämäkorista, mutta suosittelen silti ostamaan jotain muuta.

★★

Lisätietoa

Alusta: Playstation 3
Genre: Toimintaseikkailu, Hack’n’Slash
Pelimuoto: Yksinpeli
Tekijä: Ninja Theory

Osta

ARVOSANA: HUONO
pagination offline